Kerran julkisessa mediassa kaiken lisäksi ollaan, se on sit varmaa että huomenna ollaan keikkapaikalla tiettyyn/sovittuun aikaan. Siitä ei tingitä!
Nimi ei miehiä pahenna, kyllähän siinä kuitenkin about omat nimet on? Mut Ullan Krouvissa nähdään!
Hiekkalinna rupeaa vähitellen kasautumaan vahvoista rakennuspalikoista, tasaisen tappavaa vauhtia. Jos aatellaan että pitäähän sitä nyt kartta olla kun ajetaan nauhoitusmaailman rallimaastossa, se näyttää kaikessa yksinkertaisuudessaan tällä hetkellä tältä (B=basso, A=akustiset):
Tuostahan näkee äkkiä että allekirjoittanut on käynyt Tuusniemen kansalaisopiston apteekkari/pikalääkäri-kurssin sähköpostin kautta opiskelleena, joten tulkitaas hieman mitä pinnan alla tapahtuu ja sen jälkeen lähtee etelään vaakaan punnittavaksi:
Ja niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, siellähän on yksi cover-tsibalekin mukana! Taitaa olla toi "Salainen hymy", vaikka Räksä on sen joskus keikkalistaan naamioinut Salainen *omo-biisiksi. Kyllä sen tunnistaa jos joskus RA:n keikalla on sattunut tuopillisella pyörähtämään. Muutenhan tuossa on niinsanotusti jo tehtyjä omia ralleja, mutta ne on nyt hieman erilaisen ajatusmaailma-myllyn kautta puserrettu, ja kai niissä soundeissakin on pientä eroa. Toi "Bosis" on Maailman reunalla-levyn viimeinen biisi, se on aina kulkenut remmissä mukana nimellä Bosis. Niin kiillotetulta ja pramealta kuin se kuulostaakin, buahahaha. Levyä niistä ei kuitenkaan lähdetä (muuten kuin xtreme erikoistapauksessa..) vääntämään itse, nämä on vaan ihan rilluuttelu-tarkoituksessa tehtyjä. Ja vieläpä aika rivakalla aikataululla. Mutta ei sitä voi kieltää eikä torjua, aina se tuntuu yhtä hyvältä, siis toi nauhottaminen ja se synnyttäminen. Pakkohan sitä miestenkin on pitkän kaavan puristelun myötä saada jotain pihalle…
Anyway, lauantaina on illalla duo Erektus-keikka, mutta sitä ennenhän on erittäin pitkä päivä aikaa nauhottaa lauluja ja vaikka vallan mitä. Katsellaan jos niistä sais sen verta soppelia tavaraa pikaisesti irti että uskaltais kotikuunteluunkin ottaa, jopa pikku pätkiä julkiseen mestaukseen. Let’s see!
Ouurait! Viimeinkin mittaukset saatu tehtyä ja niin etiäpäin… Taulukot näyttää about 4 hertsistä tonne 1000 hertsiin asti, elikkäs lähinnä vaan sitä kiinnostavampaa alapäätä tässä nyt ruuvataan kuntoon ja ihmetellään. Kaks mittausta tehty, vasemmalla ensimmäinen ja luonnollisesti oikealla toinen. Ensimmäisen jälkeen on vielä hieman kaappien takana olevia patjoja otettu seinästä irti että pääsee ilmanpaine sinnekin kiertelemään ja ui tarkoituksenmukaisiin imupatjoihin, tälleen maalaisesti ilmaistuna. Keu… Ok, here we go!
Vielähän tuota on tehtävää että saap tuon 60-100 alueen kuosiin, mutta nyt ei voi valittaa, niin monta vuotta kikkailtu läpät korvilla että eikun eteenpäin hangessa! Sit vielä erikoisen pimeä kuva nykyisestä setupista kun tunnelmavalaistustakin on olemassa… Huono kamera kun on rikki!
Ou jeah, rupeaa olemaan INNO-hommelit vähitellen loppusuoralla, elikkäs siis ei kai tosta enää kuin hienosäädetä:
Jospa tuota huomenna kerkeäis mittauksia tekemään niin sais jotain "kättä pidempää" itelleenkin pureskeltavaks ja luettavaks/tulkittavaks, mutta voi olla ettei kerkeä koska on naahotuksia!
Eli tänään käytiin kuuteen biisiin vetämässä rumpupohjat! Kyse siis etelän herroille menevistä demoista, vanhoja&harvoja&valittuja tsibaleita tehdään pikaisesti uusiks hieman tuoreemmilla soundeilla. Tuli jo het’ kättelyssä joihinkin jo tehtyihin ralleihin uutta virtaa "sovitusten" myötä. Tuokin on semmonen sana että hohhoijaa, joku ottaa "sovituksen" itselleen jos muuttaa yhden soinnun paikkaa jne.. Mut onhan ne tärkeitä sydeemeitä, yksikin ääni huonosti "sovitettuna" ei yksinkertaisesti sovi!
Ja tuli taasen Rakkauden Amatialaisille keikkaa, tosin yksityis-sellaisia, ihan jopa ens kuulle. Ja jos vielä vääntö onnistuu niin ens kuussa lähdetään taasen ulkomaille soittelemaan, mutta se varmistuu täs’ lähipäivinä. Hubaahan se on välillä käydä siellä aidan toiselle puolellakin..
Kuten luokkakaveri sanoi jo yläasteella, "urheilu on vaarallista", se pätee edelleen tänä päivänä. Varsinkin jos lähtee pulkkamäkeen noin 15 vuoden paussin jälkeen ja pulkassa ei oo rattia.. Sit kun vielä ajautuu tasaiselta rinteeltä töyssymäkeen ja hyppyriltä alastullessa pulkan takanoja on suoraan selkäfileessä kiinni, niin hätäisimmät liikkeet reilun viikon ajaks on helpostikin unohdettu… Noh, elämä opettaa, 15 vuotta sitten pari sisään-ulos -henkäsyä ja takasin mäkee mutta niinkö ikä pistää stoppia menolle?
Keskiviikkona Rakkauden Amatialaiset lähtee TAAS nauhottamaan esittelybiisejä etelän herrojen vakuuttamista varten, se on loputon suo (no jos ei ihan loputon pliis…) mutta eipä tuota mitään varmaan saa jos mitään ei yritä. Vanhoja varmaan vedetään taasen uusiks, ja uusiks myös sovituksellisesti, katotaan mitä sieltä pamahtaa sit loppupeleissä uunista ulos. Samalla varmaan yritetään viimeisiä akusiikkalevyjä rahdata/liimata kattoon seiniin nurkkiin vaikka minnekä, sit mittaushommiin ja toteamaan minnekä ollaan tultu. Vielä tehokkaampi softa löyty mittausten tekemiseen, joten ihan jonkunlaista konkreettista kuvaakin ja vaikka vallan mitä spektrografia pitäis olla. Sehän on kuin kattelis omaa röntgenkuvaa, siitä ei saa ikinä tarpeekseen… Buahaha.
Ai niin, duollekin ois tulossa uus juliste, saattaapi olla aika pitkälle just tämän näkönen kun on paahdettu leipomosta ulos:
Kuukauden päästä on tarkoitus tehdä soolohommille ja duollekin uudet pohjat ja sitä myötä promo-matskuakin, joten sit lyödään vähän enemmän löylyä kokonaisvaltaisesti hommiin. Stay out of dangerous pulkkamäki!