Sarjassamme ”Alati muuttuvat nimet bändille, kokoonpanolle ja kerrostumalle”, osa 4. Huomenna lähdetään Tuusniemen pintapaikkaan soittohommiin, eli Kellari Pupin tunnelmarikkaaseen atmökseen. Showtime klo 22, siitäpä sit tappiin asti täyttä räyhää ja metakkaa. Let there be humppa!!!
Vuodesta 2005-2006 lähtien siinnyt/pyörinyt/kummitellut idea soololevystä laukkaa verkkaista tahtiaan kohti konkretian kenttiä, nyt ollaan jo ideatasosta seuraavilla leveleillä! Levyn nimi on jo olemassa, teemoittelee biisien luonnetta ja on tietyllä tapaa laitteistoa tangeeraavaa meininkiä. Levyn toteuttava miehistökin on kasassa, kolmen hengen komppanialla pitäis päästä maaliin asti: rummut, basso, kitarat, koskettimet, laulu. Koska rummut ja kiipparit on kiistattoman huonoa osaamista allekirjoittaneella niin ne hoituu Zannan miehistön avustuksella. Muuten mennään ”soololevyn” periaatteella – kaikki mahdollinen tehdään itse. So far so good, plätyn nimi ja miehistö kasassa.. 🙂 Eihän siitä puutu enää kuin parit pikkusäädöt ja kommervenkit, pääsis sit naatiskelemaan tuotoksista.. Hohhooo. Biisejä on nyt kertyny paljon, vanhin kipale yltää vuoteen 2005 asti! Muut onkin syntyneet perusideoiltaan kahden vuoden sisään, näitä klassisia ”idea tuli päähän, puhelimen nauhuriin äkkiä idis talteen”-juttuja joista on sit veistelemällä ja vuolemalla syntynyt jotain miltei valmista. Lopullinen määrä on jotain 13-15 kappaleen välillä, kaksi instrumentaalia mölinöiden seassa. Päällisin puolin melodiat ovat valmiit, jos ei täysin liidit ready niin ainakin se perusidea ja hahmotelma hyvässä vauhdissa. Siis biisikohtaisesti. Jotkin ovat jo about täysin valmiita rec-play-mix-master -vaiheeseen, jeh! Sanoituspuoli onkin tämän määrittelemättömän ”hetken”/aikajakson kuvaava teema, jos englanniksi tekis koko jutun niin oltais jo lähtökuopista pompattu.. Mutta, tuota ”oman” genren ja osaamisen musaa kun ei englanniks oo järkeä tehdä niin suomifinlandia on sanapoliltiikan teema. Ja siinä/tässä vaiheessa tökeröiden kieli-ilmausten, kliseiden, imelyyksien ja naiivien riimittelyiden viidakossa onkin puikkelehtimista, väistelemistä ja viilailusta. Mutta, silläkin saralla homma etenee.. Hyvä.
[google-drive-embed url=”https://drive.google.com/file/d/0B3OXR-lOsWDoZkduV1ZkT1p0UFU/preview?usp=drivesdk” title=”Trio Happoset – Kaavinlinna 3.5.2017 – Valot.mp3″ icon=”https://drive-thirdparty.googleusercontent.com/16/type/audio/mp3″ width=”100%” height=”200″ style=”embed”]
[google-drive-embed url=”https://drive.google.com/file/d/0B3OXR-lOsWDoNk96ODhfOElKNnM/preview?usp=drivesdk” title=”Trio Happoset – Kaavinlinna 3.5.2017 – Just for you.mp3″ icon=”https://drive-thirdparty.googleusercontent.com/16/type/audio/mp3″ width=”100%” height=”200″ style=”embed”]
[google-drive-embed url=”https://drive.google.com/file/d/0B3OXR-lOsWDoMGZVSkw4LXlNWlE/preview?usp=drivesdk” title=”Trio Happoset – Kaavinlinna 3.5.2017 – Apassi.mp3″ icon=”https://drive-thirdparty.googleusercontent.com/16/type/audio/mp3″ width=”100%” height=”200″ style=”embed”]
[google-drive-embed url=”https://drive.google.com/file/d/0B3OXR-lOsWDoMXZZLW83QkY3UFk/preview?usp=drivesdk” title=”Trio Happoset – Kaavinlinna 3.5.2017 – In the nude.mp3″ icon=”https://drive-thirdparty.googleusercontent.com/16/type/audio/mp3″ width=”100%” height=”200″ style=”embed”]
Tuossapa huimaa ja elävää audiota keikalta, ekan biisin jälkeen tuli verbaalista&viitannollista käskyä että ”pienemmälle”.. Joten sit vedettiin kanttimeiningillä loppuun asti. Kyseessähän on niin pienet kamat kuin triolla pystyy miltei vetämään: rummuissa aika minimaalinen kattaus, kitarastyrkkarina 5W huima vekotin ja bassovahvaria ei ollu ollenkaan. Kaikenlaisten rokki- ja biittikeikkojen lomassa tommoset päivätanssit antaa hieman perspektiiviä asioihin, aika etuoikeutettua touhua tuo iltakeikkailu pubeissa yms loppupeleissä on..