Tulipahan männä torstaina nähtyä Stamina ekaa kertaa livenä, no eipä tuota oo kyllä paljoa tullu kuunneltua muutenkaan.. Mut sehän oli yllättävän hyvä, varsinkin keikan alkupuoli lämmitti mieltä kun tuli kuunneltua subbarin vieressä sitä louhintaa. Vanhaa hevaria lämmitti varsin mukavasti. Mutta eipä tota varmaan tuu levyä ostettua asian puittilta, kyllä se Mokoma silti pitää kirkaskruunuisimman metallipoppoon sijaa henk koht mieltymyslistalla.
On se vaan jännä, aika fiiliksissä tuli kuunneltua mättöä ja mökää mut silti noi "pehmeämpien arvojen" biisit soi päässä, jopa keikan aikaan ja eritoten keikan jälkeen. Eritoten tämä:
Ihan täydellinen biisi coveroitavaksi, kunhan saap tuon ensimmäisen cover-projektin kunnialla loppuun niin sit seuraavien kujeiden vuoro.