Vain alati särkyvät poranterät hidastavat vauhtia! Ja sitä myöten se ruppeis rumpunurkkaus olemaan pientä loppuviilausta vailla valmis, YEAH!

Ja luonnollisesti sähkönitojakin hajos.. Vielä pitäis ainakin yks (no ehkä kaks) sieppari tehdä, SIT vois ristiä kätensä toviksi. Lauantaina reenataan Kalapuikoilla ja pitäis mieluummin par päivää käyttää henk koht reenaustakin sitä varten, josko sitä nyt kerkeäis kaiken tehdä valmiiks. Never nou!

Jaahans, vaikea arvailla mitä sitä huomenissa touhuillaan.. Muovailuvahaa kivivillan muodossa, eikun askartelemaan paskartelemaan.

Loppuviikosta VOIS olla mahiksia että pääsis tekemään mittauksia, jos vaan laivat ui niin pitäis tulla beyerdynamicin MM1-mittamikki ja Digital Sounds 8922:n SPL-mittari. Sit menee viikonloppu säätäessä, hope so!

Nääs nääs, tälle päivälle oli ohjelmassa sormien pahoinpitelyä pitkähkön bassoreenin muodossa mutta ei, huomiset hevireenit peruuntui joten sitpä sitä taas nikkaroinnin kimppuun hyökkäsi hän. Jos nuo liikuteltavat seinät rupeis olemaan siinä, tai ainakin vähäks aikaa..

Uujea, Kalapuikoille touhua ja tapahtumaa, näemmä 19.5 ois tutun häät ja ylläripylläri sinnehän sitä mennään soittamaan. Rumpali-Tirkkonen on jo sopinut aikoja sit siihen itelleen jonkun levyproggis-keikan, ei täten pääse ekalle keikalle. Luottomies ja elämäntaiteilija Johanssonin Petteri kutsutaan apuun ja niin se peikko vastaa kun sille huudetaan, Pietu puikkoihin ja lähdetään rykimään häät pakettiin. Kunnollista!

Kauris hirtettiin onnistuneesti savusaunassa ja jätettiin kärsimysjuhlan kunniaksi orteen roikkumaan, sen jälkeen barbaarinen käsittely ruokapöydässä paketoi pitkien pyhien tarkoituksen nättiin pakettiin. Röyh!

Josko tuota sit palais takaisin "aiheeseen" ja tekis ton ison "äänilevyn" valmiiksi, mitat on about 136cm x 136cm. Sen jälkeen vois vaikka aloittaa RA:n vuodentakaisen studioreissun filmipätkistä musavideo-tehtailun, siinä onkin suht urakka mutta onneks tarttui narulle hassunhauskoja pätkiä mistä taiteilla teos..

EDIT: Liikuteltava seinä valmis, uuujea! On kyllä niin painava että ei sitä toista laita kattoon roikkumaan einarikaan, tai ainakaan semmonen joka vähänkään pelkää asiat-ei-mene-aina-niinkuin-suunnittelee -sydeemejä. Kivivillaa sen verta paljon tossa että pitänee ihan käydä kivijalkakaupasta ostamassa Parocin kivivillaa ja tehdä sillä se kattohässäkkä.

Tasan viikon päästä reenataan Kalapuikoilla "ensimmäistä" kertaa niinkuin huolellisesti ja kunnolla, ensimmäinen soittokertahan oli tilanteellisesti lähempänä koesoittoa ja sitä myötä henkilökemiaan tutustumista. Sitäpä reenataankin sit jo luurit päässä ja nauhoittaen, jollain tapaa semi-studiomeiningillä. Saadaan heti alusta lähtien reenit nauhalle ja tarkempaan tarkasteluun, hiotaan het’puoliin liian terävät kulmat pyöreemmiks ja säädetään nopeudet kohilleen. Siihen mennessä pitää saada kaks isoo äänisiepparia valmiiks, toinen kattoon (rumpujen yläpuolelle) ja den andra sit vaikka rumpujen taakse. Hyvä tilaisuus kattoa miten rummut rupee soundaamaan tilassa, ei paljoa voi tilasoundia hakea kauemmilla mikeillä (ainakaan vielä) mut ainakin OH-soundi pitäis olla kontrolloidumpi ja pahemmista honotuksista vapaa. Siispä nikkaroimaan pihalle kun kelikin on kuin sulhanen.

Tiistaina oiskin sit taas hevireenit, on sen verta monipuolisempia ralleja äijät tehtaillu että pitänee ihan käyttää hela dagen teosten tankkaukseen. Eräs karseimpia fiiliksiä soitossa on se ettei pysy kunnolla kärryillä, siksipä reeniä, reeniä, reeniä, reeniä..